fatbardhehetemaj

Suomalainen työelämä tarvitsee ulkomaista työvoimaa

Osallistuin WorkPlace Pirkanmaan työnantajille, korkeakouluille ja viranomaisille suunnattuun Kansainväliset osaajat korkeakouluista työelämään -seminaariin. Pidin puheenvuoron aiheesta Monikulttuurisuus työpaikoilla – uhka vai mahdollisuus?. Otin esille ulkomaalaisten rekrytoinnin haasteet sekä ulkomaalaisten liian vähäisen hyödyntämisen työelämässä.

Suomessa on noin 13 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa yli 100 eri maasta. On käsittämätöntä, ettei tätä kieli- ja kulttuurituntemusta ja voimavaraa ymmärretä hyödyntää organisaatioissa. Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on vain puoli vuotta aikaa löytää töitä Suomesta. Se ei kovassa kilpailutilanteessa ole riittävä aika. Seurauksena koulutetut ulkomaalaiset lähtevät pois Suomesta ja koulutukseen investoidut rahat valuvat hukkaan.

Ulkomaalaisuus ei tietenkään ole itseisarvo, jolla sivuutetaan samantasoinen suomalainen, mutta tietyissä tilanteissa ulkomaalaisen palkkaaminen on varteenotettava, mahdollisesti kaikista paras vaihtoehto. Varsinkin yritykset, jotka etsivät uusia markkinoita ja pyrkivät laajentamaan toimintaansa, tarvitsevat kansainvälistä osaamista. Parhaimmillaan ulkomaalaiset työntekijät tuovat uusia näkökulmia, tekevät yrityksestä monikulttuurisen sekä auttavat yritystä kansainvälistymään. Lisäksi he tuovat tietoa oman maansa kulttuurista sekä kontakteja potentiaalisiin yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin.

Ulkomaalaisten työllistymistä edistää yleensä se, jos palkkaajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia tai jos liiketoiminnan ydin on kansainvälinen. Toisinaan työnantajien kielteiset asenteet eivät tarkoita sitä, etteivät he haluaisi palkata maahanmuuttajia, vaan työnantajat pelkäävät, ettei maahanmuuttaja sopeudu työyhteisöön. Mutta täytyy muistaa, että kaikkea ei opita koulussa. Ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta vanhempina työelämässä – kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Kielitaitovaatimuksiinkin voisi suhtautua rennommin: tavoitteena tulee olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta. Yliopiston suomen kielen kurssit tulisivat olla työelämälähtöisiä.

Aira Vehaskarin kirjoittama EVA Raportti Talent available - Tapping the Expat Talent Pool (http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/10/talent_available.pdf) osoittaa, että erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset aliarvioivat maahanmuuttajatyövoimaa. Raportin kohderyhmänä ovat erityisesti pk-yritykset, mutta myös liitot, viranomaiset sekä Suomessa olevat koulutetut ulkomaalaiset itse. Keskeinen sanoma on, että myös pk-yritykset voivat palkata koulutettuja ulkomaalaisia, ja että koulutettujen ulkomaalaisten tulisi itse tiedostaa tämä. Hyödyt liittyvät selkeimmin kasvuun ja viennin lisäämiseen.

Se, että maahanmuuttajille aukeaisi enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, olisi meidän kaikkien etu sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi VALOA Networking -tilaisuudet ovat työnantajille mainio tilaisuus saada tietoa siitä, millaista osaamista ja työelämävalmiuksia kansainväliset korkeakoulututkinnot antavat opiskelijoilleen. Korkeakoulujen edustajat pääsevät myös tutustumaan toimialojensa kansainvälistymisestä kiinnostuneisiin yrityksiin. Lisää aiheesta löytyy täältä: http://www.valoa-hanke.fi/.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (95 kommenttia)

Trine Mals

Kyllä! Hyvä kirjoitus! Koulutettu ammattitaitoinen ja maahanmuuttajataustainen työntekijä olisi ehdottomasti etu monelle yritykselle. Yrityksen vientimahdollisuuksien kannalta maahanmuuttajan verkostot esimerkiksi omaan kotimaahan ja kohdemaan kulttuurin tuntemus on ehdoton valttikortti.

Onkohan ongelmana suomalainen yrityskulttuuri, ei uskalleta lähteä laajentamaan? Tähänkin ulkomaalaistaustainen vahvistus olisi lääkkeenä, tietoa kansainvälisestä toiminnasta on! Harmillista kyllä, että suomalaiset yritykset eivät ole rohkeita ja hyödynnä tätä koulutettujen maahanmuuttajien tarjoamaan mahdollisuutta kasvuun!

Itse olen töissä talossa, jossa on useita kasvavia, tietotekniikkaan liittyviä yrityksiä. Ilokseni olen havainnut, että yrityksissä työskentelee useita ulkomaalaisia ihmisiä, on intialaisia, venäläisiä jne. Hienoa! Tältä pohjalta on yritysten aina helpompi lähteä laajentamaan toimintaa ja pitää Suomi mukana kansainvälisissä kuvioissa :)

Mika. H

Tuota tuota.

Suomalaiset VIENTIyritykset palkkaavat varmasti ulkomaalaispohjaistakin koulutettua työvoimaa JOS he saavat siitä aidosti jotain hyötyä.

Tuossa tietysti valtion toimenpiteillä voidaan jotain saada aikaiseksi, mutta lähinnä toimintojen joustavuuden ja tiedon liikkumisen avulla. Muuten ei kannata valtion sekaantua koko asiaan.

Suomalaiset kotimaan sektorilla toimivat PK-yritykset tuskin tarvitsevat kielitaidotonta korkeasti kuolutettuakaan ulkomaalaisporukkaa, varsinkaan kun ei ole työvoimapulasta tietoakaan.

Julkinen sektori ei tarvitse ulkomaalaispohjaista työllistämisporukkaa mihinkään. Kun on tämä lamakin päällä.

Niin mikä on sitten se perusongelma? Olisiko vaikkapa se, että täällä koulutetaan ilmaiseksi väärille aloille ihan väärää porukkaa?

Trine Mals

Perusongelma on se, että suomalaisilla yrityksillä ei ole kiinnostusta laajentaa toimintaa ts. lisätä vientiä. Viennin lisääminen on koko Suomen etu!

Siitä olen samaa mieltä, että porukkaa koulutetaan väärälle alalle, julkiselle sektorille ei tarvita ulkomaista työvoimaa, eikä kotimaan sektorilla toimivaan firmaan toinna ulkomaista palkata... Enkä suosi myöskään valtion taholta sekaantumista tähän asiaan.

Harri Rautiainen

"Perusongelma on se, että suomalaisilla yrityksillä ei ole kiinnostusta laajentaa toimintaa ts. lisätä vientiä. Viennin lisääminen on koko Suomen etu!"
Kyllä suomalaisilla yrityksillä on huomattava kiinnostus lisätä vientiä. Mutta Somalia, Afganistan ja Irak eivät ole niitä kaikkein lupaavimpia vientikohteita.

Trine Mals

Eipä ole ei, mutta eipä noista maista tulleita paljon olekaan kouluttautuneina Suomessa. Ja jos olisikin nimenomaan näitä kouluttautuneita, niin voisihan sieltä jonkinnäköistä rojektia siitä Somaliastakin kehitellä ;)

Sen sijaan Saksasta, Intiasta, Venäjältä jne. on paljonkin koulutettua ja täällä opiskelevaa porukkaa, ja sinne suuntaan vienti tuntuukin ihan houkuttelevalta vaihtoehdolta :)

ps. olen änkyrämaahanmuuttokriittinen persu

Mika. H

"" Perusongelma on se, että suomalaisilla yrityksillä ei ole kiinnostusta laajentaa toimintaa ts. lisätä vientiä.""

Hieman kyllä ihmettelen jos noin olisi. Kyllä ahneus tuon hoitaa ihan automaattisesti.

Risto Koivula

Harri Rautiainen: " Mutta Somalia, Afganistan ja Irak eivät ole niitä kaikkein lupaavimpia vientikohteita. "

Ai mikäs Irakissa on vikana??!! Se oli yksi Suomen rakennusviennin parhaista asiakkaista, Kunnes USA nosti siellä valtaan erään Saddamin sotimaan Suomen toisen silloisen erinomaisen asiakkaan Iranin knssa!

Jaakko Häkkinen

Fatbardhe:
”Ulkomaalaisuus ei tietenkään ole itseisarvo, jolla sivuutetaan samantasoinen suomalainen, mutta tietyissä tilanteissa ulkomaalaisen palkkaaminen on varteenotettava, mahdollisesti kaikista paras vaihtoehto. Varsinkin yritykset, jotka etsivät uusia markkinoita ja pyrkivät laajentamaan toimintaansa, tarvitsevat kansainvälistä osaamista.”

Miksei samanlaisen koulutuksen samassa oppilaitoksessa saanut suomalainen sitten edusta kansainvälistä osaamista? Et kai tarkoita kansainvälisyydellä pelkkää ulkonäköä?

Muuten olen aika samaa mieltä. Varmasti ennakkoluuloja ulkomaalaisia kohtaan on, mutta kyllä esim. valtavirrasta poikkeava ulkoasu suomalaisenkin kohdalla saattaa heikentää työllistymistä (rastapäähippi = pössyttelevä työnvieroksuja, tatuoitu skinhead = aggressiivinen ja häiriköivä työnvieroksuja jne.)

Petri Sakkinen

"Miksei samanlaisen koulutuksen samassa oppilaitoksessa saanut suomalainen sitten edusta kansainvälistä osaamista?"

Heheh! Suomalainen osaaminen on suomalaista osaamista. Jos joskus menet töihin muualle, huomaat, miten nurkkakuntaista se on – eikä siitä kukaan ole edes kuullut.

Ja sitten meillä on nämä tankeroa puhuvat vienti-insinööritkin!

Marko Kervinen

EDELLEEN Petri Sakkinen väärinkäyttää Benoit Sokalin Ankardo hahmoa. Poista se. Ankardo sitäpaitsi inhoaisi Petrin kirjoituksia.

Petri Sakkinen

EDELLEEN Kervinen kirjoittaa vain asioista, jotka ovat hänenkin pienen päänsä ja vielä pienempien aivojensa käsitettävissä.

Jep: minäkin annoin pisteen, koska olen aina ollut sitä mieltä, että idiootteja pitää aplodeerata jokaisesta yrityksestä.

Jani Niemi

"Ja sitten meillä on nämä tankeroa puhuvat vienti-insinööritkin!"

No ainakin tankeroa puhuvat vienti-insinöörit ovat tuoneet enemmän rahaa tähän maahan kuin tankeroa puhuvat it-kouluttajat..

Jari Vuorinen

Kuulemma EU maksaa jokaissen palkatun, koulutetun ja ulkomaisen henkilön Tellit Lellit Vellit ja Lyllit kahden vuoden ajalta.Myöskin ulkomailta palkattujen henkilöiden verotkuseen on luvattu EU:n taholta rahaa pari miljoonaa.

Ehtona on,että maksetaan ensin se Miljardi Portugalilelle ja alustavasti on luvattava auttaa myöskin Espaanjaanjaa.

Nyt äkkiää You tubeen.

Trine Mals

Järjestelmässä on toki korjattavaa, mutta pointtini on kuitenkin se, että ulkomainen osaava työvoima on hyväksi, kunhan se nyt tehdään sitten järkevillä ehdoilla...

Hannu Rytilä

Onko tämä totta?

En tiennytkään. Jos on, niin tämän illan MOT-ohjelma on alkusoittoa vain.

Jari Vuorinen

Suomeen ei kuulemma enää Investoida.Kenen kenkiä täällä tarvitaan porukkaa kiillottamaan.

jarno pelkonen

"Suomalainen työelämä tarvitsee ulkomaista työvoimaa"

Ainakin Olkiluoto 3 on sen todistanut käytännössä.

Seppo Hildén

Fatb..no what so ever, meiltä valmistuu omiakin kansalaisia korkeakoulusta suoraan kortistoon yhä kiihtyvällä tahdilla. Akateeminen työttömyys on kasvanut viime vuosina nopeinta vauhtia nuorisotyöttömyyden kanssa.

Mielestäni ensiksi pitäisi taata näille omillekin korkeakoulutetuille työpaikka.

Ulkomaalaiset opiskelijat hyötyvät muutenkin Suomen ainutlaatuisesta opetusjärjestelemästä. He saavat sen Suomessa ilmaiseksi, ja voivat sen jälkeen vapaasti palata kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan ja hakeutua Suomessa saamansa korkealaatuisen ja maailmalla arvostetun koulutuksen avulla alansa töihin. Tämä on suuri kädenojennus suomalaisilta veronmaksajilta muille maille.

Tosin tällä mahdollisuudella saada ilmaista opetusta Suomessa he vievät myös siinä sivussa opiskelupaikkoja suomalaisilta, josta asiasta Sosiaali- ja terveysministeri Liisä Hyssälä esitti vakavan huolensa jo vuonna 2007. Suomessa opiskeli silloin 15 000 ulkomaalaista kun vastaavasti suomalaisia opiskelijoita oli ulkomailla vain parisen tuhatta. Tästa veronmaksajia rasittavasta epäsuhdasta Hyssäläkin oli huolissaan.

Eikä aiheetta.

jarno pelkonen

Suomessa harjoitetaan kahdenlaista työllistämispolitiikkaa.
Omat työttömät pistetään 9 euroa/päivä orjatöihin vaikka kaikki rahat palaisi matkakuluihin ( tai enemmänkin ) , sitten ulkomailta tuodaan työntekijöitä tekemään muutama euro tunti johon voisi palkata kotimaastakin tekemään.

Jukka Pelkonen

Onneksi on maahanmuuttajien ylläpitämiä ravintoloita. En paljon muunlaisissa lounaspaikoissa käykään kuin aasialaisissa.

Kauko Aatos

Onhan se osin noin, mutta asiassa on monta muttaa. Ensinnäkin, kuten todettua, korkeakoulutettujen työttömyys on jyrkässä nousussa ja valmistuneiden on usein hankala työllistyä, myös kantaväestön. Ja heillä kuitenkin on omat selkeät vahvuutensa toimia suomalaisessa ympäristössä. Lisäksi tällä hetkellä ei suomessa ole yhtään "kuumaa" isompaa yritystä eikä oikein kasvavaa toimialaakaan -paitsi julkisen sektorin hoitoala. Toiseksi, valitettavasti ulkomaisten opiskelijoiden kohdalla käytetään arvioinnissa usein kaksoisstandardeja. Osaaminen ei välttämättä ole edes sitä tasoa kuin suomalaisopiskelijoilla. Tämä on tietysti tapaus- , tutkinto- ja koulukohtaista. Etenkin vaihto-opiskelussa on kyllä aivan selkeätä päivähoitoa, mutta tuskimpa juuri kukaan heistä ajatteli suomeen jäädäkään. Kolmanneksi, etenkin pienet yritykset ovat yleensä niin ahtaalla ja mikromarginaaleilla, että suomalaisenkin työllistäminen on usein rohkea askel, saatikka sitten eri kulttuuripiiristä tulevan. Neljänneksi, vaativan tutkinnon hyvin suorittaneet (suom. veronmaksajien kustannuksella) lähtevät tietysti paremman palkkatason ja mukavamman ympäristön maihin, koska mitään siteitä ei suomeen juuri ole. Suomalainen maahanmuuttopolitiikka suosii luku-kirjoitus-kieli-ammattitaidottomien maahanmuuttoa ja vastaavasti korkeakoulutettujen maastamuuttoa. Jokainen tietysti tajuaa mitä pitkällä aikavälillä siitä seuraa.

Jari Leino

Monikulttuurinen huippuosaaja tiputtaa ekalla!

Siihen ei moni suomalainen pysty.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tosi. Suomi tarvitsee työntekijöitä, ei sosiaalipummeja. Ei omasta takaa eikä muualta tuotuja.

Petri Sakkinen

Aloitetaan lähettämällä kaikki persut Siperiaan.

Jari Vuorinen

Repe Sorsa se jaksaa aina vaan naurattaa.Kohta tulee Elmeri ja antaa kyytiä.

Petri Sakkinen

Fatbardhe,

Erinomainen kannanotto!

Toisessa kotimaassani Australiassa tämä asia on ymmärretty kerrassaan hyvin ja maahanmuuttajien, opiskelijoiden ja pakolaisten kokonaisvaikutus on keskeinen kansantaloudellinen tekijä. Tämän päivän pakolainen on huomispäivän yrittäjä, jolla on kontakteja.

Käyttäisin mieluummin termejä "yhteistyö" ja "yhteistyömaa" kuin "vienti" ja "vientimaa", jos sopii. Kyllä me nimittäin haluamme tuontiakin.

Henri Kangas

...käsittääkseni tosin Australiaan ei ihan tuosta vaan pääse muuttamaan töihin tai pakolaiseksi. Toisin kuin Suomeen.

Mutta käsittääkseni ns. Australian malli on suosiossa siellä Hommaforumillakin, joten kaippa siitä voisi mallia ottaa.

Petri Sakkinen

Käsityksesi on osin oikea, osin väärä.

Australiaan on erittäin vaikea päästä ns. työperäiseksi maahanmuuttajaksi ns. pistesysteemin vuoksi, kun taas humanitaarisia maahanmuuttajia sinne otetaan suhteessa selvästi enemmän kuin Suomeen.

Jeps: Australian malli on, että 25% asukkaista on syntynyt maan ulkopuolella. Hienoa, että Hommafoorumilla kannatetaan tätä Suomeenkin!

Henri Kangas

Eikös siellä pakolaiset muuten asu leireissä?

25 %, hmm, kuulostaa aika paljolta. En ihan heti usko. Tai no, jos on noin, se selittänee Australian pääministerin tiukat kommentit maahanmuutosta.

Petri Sakkinen

Niin, Kangas: tämä ei olekaan uskonasia...

"According to the Australian Bureau of Statistics, in mid-2006 there were 4,956,863 residents who were born outside Australia, representing 24% of the total population.[14] "

http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Austr...

Vanhaa data siis; en jaksa kaivaa uudempaa. Australian Bureau of Statistics ja Department of Immigration & Citizenship toki tarjoaisivat sitä.

Mutta persuthan, kuten eräät teistä ovat täällä kovaan ääneen julistaneet, eivät usko tilastoihin... Ei pidä antaa tosiasioiden haitata hyvää demagogaa!

Noin 15 vuotta sitten muuan Pauline Hanson perusti "perusaustralialaisen" puolueen, joka sai muutamissa vaaleissa melkoista menestystä. Sitten, kun kansalaiset tajusivat mistä on kysymys, ääniosuus putosi tapahtumahorisontin alapuolelle. Emmeköhän näe saman Suomessakin parissa vaalikaudessa!

Leirit ovat ns. laittomia maahanmuuttajia varten, mutta on Australiassa toki vastaanottokeskuksiakin. Kaduillako pakolaisten pitäisi asua?

(Käsite "laiton maahanmuutto" on varsin outo eikä suinkaan nauti australialaisten jakamatonta kannatusta. Mutta sen vastapainona on todellakin hyvin laaja humanitaarinen maahanmuutto-ohjelma.)

Henri Kangas

OK, 25 %, mikäs siinä. Tämä siis selittää PM:n jyrkät kommentit. "Maassa maan tavalla tai maasta pois."

Tuossa kannattanee tietty pitää mielessä, että esim. Etelä-Afrikasta on muuttanut aika paljon angloja Australiaan, samoin UK:sta, Uudesta-Seelannista jne. Eli periaatteessa samaa porukkaa.

Nämä uudemmat tulokkaat, aasialaiset ja "lebit" eivät ihan niin varauksetonta tervetuloa liene saaneet...

Matti Mottonen

Australia on tunnettu maa siitä, että maahanmuuttajat ovat korvanneet alkuperäisväestön. Sitäkö tietä suositellaan? Nykyiselle maahanmuutolle on toki erilaiset pohjat jo tuolta ajalta.

Maahanmuuttajat ovat myös tasa-arvoisempia kuin kanta-asukkaat. Itse asiassa Suomi ja suomalaiset/saamelaiset ovat hyvin pitkään olleet hieman vastaavassa asemassa. Siksi suomalaisuutta pidetään ohuena ja olemattomana.

Maahanuuttajista syntyneet (USA)ja vanhat siirtomaaisännät ovat tunnetusti vahvassa asemassa maahanmuutossa: Britannia, Saksa Belgia, Ranska, Hollanti, Ruotsi...Venäjäkin. Kolmas kategoria maahanmuuttomaissa on öljymaat, Norjakin.

Sen sijaan Itävallassa ei porukkaa näy eikä monessa muussakaan maassa. Kreikassa kyllä - rajavaltio.

Intiassa on vain sahibeja, Japani taitaa olla aika suljettu.

Jani Niemi

Kerroppa ankka-Säkkinen hiukan Australian tarjoamista sosiaalieduista maahansaapuville englanninkieltä puhumattomille pakolaisille?

Ja sitten voisit ankka-Säkkinen verrata näitä sosiaalietuja niihin etuihin mitä Australia tarjoaa maassa syntyneille kansalaisilleen?

Ja sitten ankka-Säkkinen voisit verrata tätä suhdetta Suomen tilanteeseen?

Vedäppä sitten vektori näiden kahden tilanteen välille.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Jani Niemi. Annoin pisteen tuosta ankka-Säkkisestä sillä siinä oli jotain huvittavaa. Olisin antanut muutenkin. Tuttavani on asunut Australiassa olosuhteiden pakosta jonkun aikaa. Korutont` on kertomaa.

Petri Sakkinen

Niemen Pehmeä Jänis:

Australiassa on hyvin, hyvin vaatimaton sosiaaliturva kaikille. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilannetta en tunne, mutta ehkäpä Sinä, asiantuntijana, kerrot.

Maassa syntyneitä (kansalaisia tai ei), kansalaisia (syntyneet missä tahansa) ja muuten pysyvästi oleskelevia ei kuitenkaan erotella mitenkään. Ei myöskään kielitaidon perusteella.

Mutta laitapa todellakin faktaa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista!

Petri Sakkinen

Tärjä Pitkanen: Australia on kova paikka teille rasisteille.

Jani Niemi
Petri Sakkinen

Minä? J. Pula-aho ja te hommafoorumilaiset haluatte Australian mallia. Minä haluan, että Suomi ottaa oppia Australiasta!

Tämä kiistanalainen, silloisen kristillis-siveellisen oikeistohallituksen keksimä, skeema liittyy lähinnä venepakolaisiin.

Jani Niemi

"Tämä kiistanalainen, silloisen kristillis-siveellisen oikeistohallituksen keksimä, skeema liittyy lähinnä venepakolaisiin."

Ai että se tekee asiasta jotenkin hyväksyttävämmän? Kun sattuvat olemaan venepakolaisia..sellaisia vinosilmiä.

Sinähän taidat ankka-Säkkinen olla ihan pesunkestävä rasisti.

Minä en muuten ole hommaforuumilainen, en foliohattua käyttävä vektoreista höpöttävä "konsultti" enkä mitään muutakaan yhtä huvittavaa..

Petri Sakkinen

Faktaa pöytään, Niemi - vai oletko jänis?

(Et ole hommafoorumilainen: no, varmaan sielläkin on rajat niin tyhmyydelle, tietämättömyydelle kuin rasismillekin, ja Jäniksemme lienee bannattu.)

Jani Niemi

"Faktaa pöytään, NIemi - vai oletko jänis?"

No mistäs se ankka-Säkkinen nyt höpöttää..
Faktaa mistä? Australian systeemistä saat ottaa selvää ihan itse.
Käytä Googlea. Se on kätevä keino tiedon hankintaan.

Petri Sakkinen

Jänis Niemi on nimensä mukainen: hän esittää hommafoorumilta lukemiaan väitteitä Australian sosiaaliturvan mahdollisista epäkohdista, mutta ei pysty esittämään faktoja niiden tueksi, vaan jänistää.

En ole yllättynyt. Tällaista se aina on ns. maahanmuuttokriittisten kanssa: suuria sanoja, ei mitään todisteita.

Henri Kangas

"On käsittämätöntä, ettei tätä kieli- ja kulttuurituntemusta ja voimavaraa ymmärretä hyödyntää organisaatioissa."

Auttaako tämä käsittämään: ei vaan ole tarpeeksi työpaikkoja.

"Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on vain puoli vuotta aikaa löytää töitä Suomesta. Se ei kovassa kilpailutilanteessa ole riittävä aika. Seurauksena koulutetut ulkomaalaiset lähtevät pois Suomesta ja koulutukseen investoidut rahat valuvat hukkaan."

Ratkaisu: sama käytäntö kuin muualla Euroopassa, s.o. EU:n ulkopuoliset opiskelijat maksavat lukukausimaksut. Ei tosiaan ole mitään järkeä kouluttaa ilmaiseksi insinöörejä Kiinaan, siinä osuu Hetemaj kerrankin oikeaan.

Vlopun Iltasanomissa muuten kysyttiin futari-Hetemajlta, että onko tämä enemmän suomalainen vai kosovolainen. Vastaus taisi olla siihen suuntaan, että kyllä hän on kokonaan kosovolainen.

Niin että se kysymys tosiaan kuuluu, kannattaako tällaisia käenpoikasia maassamme elättää?

Jari Eteläsaari

Oletko ottanut yhteyttä yrityksiin ja keskustellut siitä mitä nämä oikeasti tarvitsevat, luulisin että olennaisempaa olisi verotukseen ja lainsäädäntöömme liittyvät seikat ?

Vai pohjautuuko otsikkosi vain omaan mielipiteeseesi ?

Jari Vuorinen

Iltasanomista tuossa lainasin Prohvestoori kuule tietää missä mennään niiiiin paljon paremmin kuin Fade tietää :

"– Voidaan ajatella, että suomalaiset ovat tavallaan liiankin hyvinvoivia. Meillä luotetaan, että valtio pitää huolen siitä, ettei kenenkään tarvitse alkaa yrittäjäksi henkensä pitimiksi, Wilska näkee."

Jari Vuorinen

Tarkoitatkoos muuten yrittäjiä,Tarviiko suomalaiset ulkomaisia yrittäjiä tänne.

Kyllä kyllä,niin sen täytyy olla.Nykyiset yrittäjät eivät enempää hakua rikastua.Ja niiden piloillehemmoteltu jäkikasvukin odottelee mieluummin perintöä siemaillen jääteetä Himalajalla.

Sonoos mulle Fatima kun Kokoomuslainen kova yrittäjä oot niin,että mille alalle tarttiis eniten uutta verta yrittäjiin ?

Pekka Manner

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1...

"Ulkomaalainen tilapäistyövoima rehkii Suomessa usein huomattavasti heikommalla palkalla kuin kantaväestö. Erityisesti siivous-, ravintola- ja talonrakennusalat käyttävät helposti saatavaa tilapäistyövoimaa.

Ulkomaisesta tilapäistyövoimasta pääsee helposti eroon, ja sille voi maksaa pienempää palkkaa. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo MTV3 Uutisille, että esimerkiksi normaalia työnpäättämismenettelyä ei noudateta, toisin kuin suomalaisen työvoiman kohdalla.

Soraisen mukaan ulkomaisen tilapäistyövoiman käyttö on kasvanut koko ajan, sekä lasku- että nousukaudella. Hän pelkää, että paluuta tasapuolisiin työmarkkinoihin ei enää ole....."

Tosiaan me tarvitsemme näitä 2 egen duunareita, halvaksi tulee!

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Pitää paikkansa, että lisätyövoimalla on oma tarpeensa. Ainakin minä
toivotan työhaluisen ja työkykyisen maahanmuuttajan tänne tervetulleeksi.
Heissä on todella kyvykkäitä ja työhaluisia.
MUTTA!
Jos tieto, että esimerkiksi perheiden yhdistämisessä maahan tulevien
joukosta 80-90 % on luku ja kirjoitustaidottomia ja vielä vailla minkaanlaista kielitaitoa, niin aikamoinen ongelma tälläisen maahan-
tulijan työllistämisessä kyllä on!
Kovin vähän on tarjolla työtä henkilölle, joka ei osaa kirjoittaa, lukea ja osaa vain omaa paikallista kieltä.
Käytännössä tilanne on työllistymisen suhteen aivan mahdoton!

Käyttäjän Tenkura kuva
Pasi Tenkanen

Palkkaan kosovolaisen firmaan, niin saan...
... sellaista tieto- ja kielitaitoa, että sillä saa hyvät yhteydet ... minne? UCK:n?

Palkkaan somalin firmaan, niin saan...
... sellaista tieto- ja kielitaitoa, että sillä saa hyvät yhteydet ... minne? Afrikan sarven kauppamerenkulkuun?

Palkkaan venäläisen firmaan, niin saan...
... sellaista tieto- ja kielitaitoa, että sillä saa hyvät yhteydet ... minne? Mahdollisuuden itänaapurin markkinoille tai/ja itänaapurit asiakkaisi omille markkinoille.

Pistin tuossa vain kolme esimerkkiä, joista varmasti joku huutaa, että kaksi ensimmäistä on rasismia, mutta minun mieltäni raakaa realismia.

Kosovolaisella tai somalialaisella kielitaidolla tai bisneskulttuurilla ei vain ole mitään tarjottavaa suomalaiselle yritykselle. On parempi, että en mainitse noissa maissa vallitsevia "bisnes"-kulttureja, koska R-leima on vielä tukevampi sen jälkeen.

Marko Kyllönen

"Suomalainen työelämä tarvitsee ulkomaista työvoimaa"

Sama vanha parku! Ja kun sen kuulee kokkareen suusta, niin ulkomaista sanan tilalle voisi laittaa sanan halpa.

http://kuvablogi.com/nayta/3034101/

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Oikein hyvä mielipidekirjoitus Fatbardhe!

Ajattelin vastata siihen. Tarkastin, että olet ollut nihkeä keskustelemaan vastaajien kanssa aiemmissa kirjoituksissasi. Huomautan ystävällisesti, että sinun sijassasi - kun olet poliitikkokin - kunnioittaisit enemmän keskustelijoita ja osallistuisit.

"On käsittämätöntä, ettei tätä kieli- ja kulttuurituntemusta ja voimavaraa ymmärretä hyödyntää organisaatioissa."

Ajatteletko, että se on ymmärryksen puutetta organisaatioissa, ettei noita 13 000 kansainvälistä opiskelijaa hyödynnetä?

Minä uskon ja olen kuullut, että organisaatiot valikoivat työnhakijoiden joukosta pätevimmät työntekijät huolimatta siitä ovatko he ulkomaalaisia vai suomalaisia. En usko, että suomalainen työnantaja pelkää sitä, että ulkomaalainen ei sopeutuisi suomalaiseen työyhteisöön.

Käsitykseni mukaan organisaatiot valikoivat kyvykkäistä opiskelijoista tulevat työntekijät jo työharjoitteluvaiheessa ja työpaikka vahvistuu mikäli opiskelija tekee onnistuneen päättö- tai tutkimustyön yritykselle.

Suomessa on ankeaa se, että monet akateemisesti koulutetut suomalaiset ovat jääneet vuosikausiksi ilman oman alansa vakinaisia töitä. He tekevät hyvin usein pätkätöitä ja samalla kouluttautuvat vain lisää. Meillä on jo "varastossa" paljon koulutettuja oppineita mutta tulevaisuuden työllisyysnäkymät ovat varsin heikkoja edelleen.

Tiedät varmasti Fatbardhe, että meillä Suomessa on ollut vaikea suurtyöttömyys pitkään. Pohjoismaissakin ollaan muutoksessa. Esimerkiksi
Norjasta ei saa enää vakinaista virkaa automaattisesti. Siellä on pitkä koeaika ja vasta senjälkeen kun työntekijä osottautuu luotettavaksi ja ahkeraksi saa vakinaisen työpaikan.

Käyttäjän fatbardhehetemaj kuva
Fatbardhe Hetemaj

Hei Tarja! Iso kiitos kaikille asiallisista kommentoinneista! Ymmärtänette varmaan, että en valitettavasti ehdi vastamaan kaikille: on koulua ja muutakin elämää :). Pyrin kuitenkin aina vastaamaan kaikille sähköpostia laittaneille.

Blogin tarkoituksena on herättää keskustelua. Mukavaa nähdä, että keskustelua on tässäkin yhteydessä syntynyt. Palaan uuden aiheen kanssa taas.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Suosittelen kuitenkin! Jospa kirjoitat aina silloin kun sinulla on aikaa vastata. Sähköpostit ovat vanhanajan juttuja! :)

Vielä noista työnantajista. Heillä on pitkään ollut tapana, että he soittelevat ammattikorkeakouluihin, ammattiopistoihin ja työnhakijoiden entisiin työpaikkoihin ja tiedustelevat sieltä toimineista henkilöista.

Ammattiopistojen metalli-, sähkö-, rakennusalan- ja autoalan pojat viedään "käsistä" ennenkuin valmistuvat. Näin se on suunnilleen mennyt ainakin aiemmin.

Uskotko, että suomalainen vanhanajan "työhulluus" olisi kovaa valuuttaa ympäri maailmaa? Tuo työmoraali on tarttunut meidän nuorisoomme myöskin.
Se, yhdessä meidän korkean koulutustasomme kanssa on ensisijainen valintaperuste suomalaiselle työnantajalle.

Ajattelin tässä ylentää suomalaisten mieliä tänään! Minusta suomalaiset ovat mukava ja rauhantahtoinen kansa muiden kansakuntien joukossa. Tämä ei ole yksistään minun arvioni vaan se tulee esille "usuttamatta" kun keskustelee ulkomaalaisten kanssa. On aivan väärin leimata koko kansaa tai tiettyä poliittista ryhmää rasistiseksi. Oikeastaan se onkin enemmän median kohkaamista ja nimettömien keskustelupalstojen viihdettä.

Kaikkea hyvää sinulle!

Pekka Kohonen

Ulkomaalaisten työntekijöiden sorsimista ei voi perustella työttömyydellä jos he täyttäisivät tai tekisivät tehtäviä, joita ei voitaisi muuten tehdä. Eli ei paikallistuntemusta voi saavuttaa muuten kuin olemalla paikalla (suomalainen, joka on asunut maassa muutaman vuoden) tai sitten palkkaamalla ulkomailla syntynyt henkilö.

Suomen esimerkiksi tiede-elämässä on todella rikastuttava tekijä, jos on ulkomaista työvoimaa. Toisaalta professorin viran saaminen edellyttää käytännössä useamman vuoden ulkomaillaoleskelua. Sama varmasti pätee/pitäisi päteä muihinkin jollakin tavalla kansanvälisiinorganisaatioihin. Käänteisesti ainakin asiantuntijaorganisaatiossa on jotakin epäilyttävää, jos ketään ulkomaalaista ei ole töissä. Onko firmassa tai tutkimuslaitoksessa jotakin vikaa?

Esimerkiksi englanninkielisissä maissa siedetään sitä, että jokainen ei osaa täydellistä englantia. Mielestäni ulkomaalaisen työntekijän pitäisi osata jonkin verran suomea, vaikka se ei työtehtävien kannalta olisi aivan täysin välttämätöntä (en siis tässä ole Innes-Stubbin kanssa täysin samoilla linjoilla).

Kollegojen kokemusten ja yleisen tiedon pohjalta epäilen vahvasti, että työnantajilla on vahvoja ennakkoluuloja ulkomaalaisia työntekijöitä kohtaa vaikka he olisivat päteviä, osaisivat hyvää suomenkieltä ja asuisivat vakituisesti suomessa. Tämä tekee kansainvälisten työympäristöjen rakentamisen Suomeen aika vaikeaksi. Tutkimuslaitoksiin ja vientiyrityksiin voidaan palkata ulkomaalaisia, mutta entän heidän puolisonsa? Tässä saataisiin aika halvalla todennnäköisesti työtehtävään ylikoulutettujakin henkilöitä, koska he tulevat Suomeen puolisonsa kanssa. Jos he eivät kuitenkaan saa töitä vaikka täyttäisivätkin järkevästi ajatellen kriteerit niin sitten puolisokin muuttaa muualle ja vie veroeurot ja ideat mukanaan.

N N

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa ainoastaan tietyille harvoille aloille. Kotimaassa on niin paljon työttömiä, että heitä uudelleen kouluttamalla voidaan paikata suurin osa vallitsevasta työvoimatarpeesta. Tosin tässä kohtaa ei ole ollut vuosikausiin poliittista tahtoa kokoomuksen suunnalta. Tavallisista ihmisistä ei ole välitetty. Lisäksi kokoomuksen politiikan ansiosta tuhannet peruskoulun päättävät nuoret jäävät ilman jatkokoulutuspaikkaa.

Jari Vuorinen

Mihinkäs Fade on kadonnu.Täällä vaan apinat kommentoi eikä emäntää näy missään.

Mää olen viisas Persu,mää tiedän mitä fade tarkoittaa Suomeksi.

M-T Heikka

Mikäli Suomessa työvoimapula joskus kolkuttelisi, niin siirtyminen ulkomaille on helppoa. se on helpompaa kkuin raahata ihmisiä afrikasta, ja muuntaa heidät non 200 vuoden aikana ehkä maan kulttuuriin sopeutuviksi.

Yritykset siirtävät jo nyt toimintojaan ulkomaille, halvempien työvoimakustannuksten vuoksi. Mutta kyllä ongelmiakin on tästä koitunut. Eräs kemiläinen suuryrityskin siirsi toimintojaan Intiaan, ja nyt ei kaikki memekään kuten ajateltiin. Halvalla ei aina saa hyvää.

Suomen ulkomaalaistaminen on huonompi tie, koska se tuo rikollisuutta ja sopeutumattomuutta. Turvallisuus ei ole rahalla ostettavissa.

Suomi on pärjännyt sijoillaan jo jääkauden jälkeisistä ajoista lähtien, ja noussut hiellä ja työllä, omallaan...joten eiköhän me pärjätä edelleenkin omalla järjellä. Pallonpotkijoita meillä on omastakin takaa, ja jos ei ole, hihdetään.

Jouni Nieminen

Kyllä, Suomeen tarvitaan ulkomaalaista työvoimaa!

Tarvitaan noin 62 miljoonaa ihmistä lisää,ja syntyperäiset typerät suomalaiset voidaan laittaa pois jaloista johonkin leiriin syömään näkkileipää ja juomaan piimää...

Näin Suomi nousuun!

Suomi kuuluu kaikille!

Suomen rahat kuuluvat kaikille!

Suomalaiset pois Suomesta!

Mamu on mun kamu!

Fantastista!

xxx jaatine

En luota muslimitaustaisiin maahanmuuttajiin, sori vaan. Uskon että Egyptin tilanne osoittaa koko maailmalle, ettei ikinä tule rauhaa islamin ja kristinuskon välille.

Gunnar Lahti

Nimenomaan tarvitaan työvoimaa eli aitoja maahanmuuttajia. Sen sijaan emme tarvitse maahanmuuttajaloisia, ts. niitä joiden ainoa tavoite on elää loisina suomalaisten "vääräuskoisten" elättämänä.
Maahanmuuttajaloinen voi yletä maahanmuuttajaksi, kun hän hankkii työpaikan ja ryhtyy huolehtimaan itse itsestään.

siviili tarkkailija

Tämä keskustelu on surullisen tuttua. Aloittajalla on mielestään hyvä ja kannatettavan idea aivan kuten ns maahanmuutto- ja monikulttuuripoliitikoilla yleensä on. Tähän sinänsä kannatettavaan ja hyvään ideaan ja sen käytännön ongelmiin ei sitten olekkaan vastauksia eikä oikein aikaakaan. Eli poliitikko pakkaa kimpsunsa ja kampsunsa ja jättää muut hoitelemaan aiheuttamiaan ongelmia, vääristymiä ja kustannuksia.

Tätä on suomalainen mamupolitiikka pähkinänkuoressa,

Risto Koivula

Ihan oikein, Ulkomaisia haistapaskantiedejohtajia emme kuitenkaan tarvitse (sitä mukaan kun heille tömisee kalossia perseeseen USA:n Englannin ja muiden bluffi"huippu"yliopistoista! Eli sellaisia kuin Halonperkeleen nimittämä ja maksama "Suomen ulkomainen akateemikko", toimittaja Dared Diamond... Yliopistot ovat jo väärällään hulluja, mielisairaita ja rikollisia "Halosen akateemikoita", ja heille on mennyt leijonan(raadon)osa Suomen "akatemian" "perustutkimusmäärärahoista".

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti...

Suomi lakkaa muutaman vuoden sisällä totaalisesti kiinnostamasta keitään ulkomaalaisia opiskelijoita tai spesialisteja, jos rikollisia haistapaskantiedehouruja ei kanneta helvettiin yliopistoviroista!

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Olen samaa mielta puheenvuoron kirjoittajan kanssa siita, etta suomalaisten yritysten pitaisi ottaa hyoty irti Suomessa koulutetuista ulkomaalaisista ja valtiovallan tulisi tukea yrityksia siina, silla ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutus on Suomessa maksettu veronmaksajien kukkarosta.

Olen kuitenkin epailevainen ulkomaalaisten haluun jaada Suomen yrityksia palvelemaan, silla ammatti-ihmisten palkkataso on Suomessa surkea ja verotus korkea.

Valtiovalta voisi kuitenkin asettaa ehdoksi ulkomaalaisten Suomen verovaroista kustannettuun opiskeluun Suomessa sitoumuksen aikarajoitteiseen suomalaisessa yrityksessa tyoskentelyyn. Viisi vuotta olisi mielestani sopiva aika. Sitouksen rikkomisesta tulisi saataa rangaistuksena opiskelukustannuksien takaisinmaksu. Ilman sitoumusta opiskelevien ulkomaalaisten tulisi maksaa taysimaaraisena opiskelunsa kansainvalista esimerkkia noudattaen.

Esimerkkina voisin mainita Singaporessa noudatetun jarjestelman, jossa Singaporen valtio tukee valituista maista kotoisin olevia ulkomaalaisia opiskelijoita sita vastaan, etta opiskelija sitoutuu Singaporessa toimivan yrityksen palveluun kolmeksi (3) vuodeksi ja tata tyopaikkaa ei saa myoskaan vaihtaa kolmen sitoumusvuoden aikana. Hyva systeemi muuten, mutta mielestani mainittu kolme vuotta on liian lyhyt aika.

Käyttäjän IlkkaKakko kuva
Ilkka Kakko

Erinomainen ehdotus! Kas kun kukaan ei ole ottanut aikaisemmin esiin. Aivan samalla lailla perustellaan aluepoliittisia kytkyjä, Joensuussakin ollaan hyvillään mm. eräästä yliopiston tutkinuslaitoksesta, jossa on paljon ulkolaisia "huippututkijoita". Vedotaan seutukunnan yrityselämän etuihin, tosisasia vaan on, että siinäkin tutkimuslaitoksessa työskennelleistä alle 5 %:a jää Joensuun seutukuntaan, varmaan alle 10 %:a edes Suomeen.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Singaporen malli ei ole sen kummempaa kuin "common sense".

Ei siina sen kummempaa tarvitse; yritetaankohan Suomessa olla liian viisaita tai muuten monimutkaisia tai muista erilaisia jolloin terve jarki unohtuu?

Joskus voisi vahan haistella, etta miten asiat muualla tehdaan ja voisiko niista ottaa oppia.

Jari Vuorinen

En ymmärrä minäkään,en ole koskaan ymmärtänytkään,että mihin me tavitaan muka ulkomaista työvoimaa,kun omasta takaakin on.

Otetaan ulkmailta kilttejä ja halpja ja orjallisia, tämä on ainoa selitys,jonka ymmärrän mutta en HYVÄKSY.

Eihän se noin voi mennä.

J. Gagarin

Suomesta ei ole saatavilla työvoimaa.

Esimerkiksi Helsingin hotellisiivoojista enemmistö on maahanmuuttajia eikä heitä sinne totta totisesti sillä perusteella ole valittu, että heillä on tummempi iho ja huonompi suomen kielen taito.

Jani Niemi

"Suomesta ei ole saatavilla työvoimaa.

Esimerkiksi Helsingin hotellisiivoojista enemmistö on maahanmuuttajia eikä heitä sinne totta totisesti sillä perusteella ole valittu, että heillä on tummempi iho ja huonompi suomen kielen taito."

Ja tämäkö on peruste sille, että sama meno voi jatkua ja siivojat jatkossakin Venäjältä?..

Gagarinin ajattelumalliin ei mahdu ajatus siitä, että verovaroin kustannettu elintaso työelämästä poissaoleville terveille Suomalaisille on ehkä liian korkea jos työ ei maistu eikä kiinnosta?

Eli annetaan heidän olla kotona vaan ja maksetaan se kotielämä verovaroista. Ja sitten tuodaan ne siivojat Venäjältä.

Että näin.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Kuulin juuri esimerkin Suomesta alueelta, missä työttömyysprosentti on pitkälle yli kymmenen, mutta yhtään henkilöä ei enää löydy ihan asiallisesti palkattuihin kaivosalan töihin. Onneksi työvoimaa saadaan sinne ulkomailta, että pyörät pyörivät. Helsingistä löytyy myös paljon töitä, jotka eivät kantasuomalaisia kiinnosta, koska rahaa saa tekemättäkin, kun osaa järjestelmää hyväksi käyttää. Tässä yhtälössä on jotain pielessä.

Ja Fadelle: ehdottomasti Suomi tarvitsee koulutettujakin työntekijöitä rajojemme ulkopuolelta. Itse olen huomannut tosin heissä varsin usein kummaa haluttomuutta opetella suomen kieltä. Aivan kuin Suomessa pärjäisi vain englannilla.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Hiljattain tuli tietooni, etta eras Singaporessa kasvaneen, mutta talla hetkella Suomessa asuvan tyttareni tuntema nuori henkilo arvosteli (moitti) tytartani siita, etta tyttareni kay toissa ja aktiivisesti etsii toita opiskelujen valille.

On kuulemma jarjetonta kayda toissa, kun sita rahaa saa kuulemma yhteiskunnaltakin saman verran.

Tyttareni ei ymmartanyt tallaista asennetta, silla han on ollut niilta suojassa Kaakkois-Aasiassa kasvaneena.

Veikko Pohja

Markku Huuskon näkökulma suomalaisista työmarkkinoista edustaa mielestäni sangen yleistä ja pelottavaa tapaa sysätä epätoivotun ilmiön tarkastelussa rationaalinen ajattelu syrjään ja ongelmien ratkaisujen sijasta peitellä niitä ideologiaan parhaiten istuvin keinoin. Eli tässäkin tapauksessa kyetään havaitsemaan ja jollain tapaa jopa ymmärtämään suomalaisten työmarkkinoiden toimimattomuus, mutta kaikki ongelman tarkempi analysointi ja määritteleminen sivuutetaan tyystin kun tarjolla on ideologisesti sopivampi ratkaisu vaikuttaa ongelmaan - ulkomainen työvoima. Tosin Huuskokin tunnustaa yhtälössä olevan jotain pielessä, mutta se ei haittaa kun pyörät kuitenkin jollain tapaa pyörivät.

Ulkomainen työvoima itsessään tuskin olisi mikään ongelma, jos osaisimme suhtautua ulkomaiseen työvoimaan edes jollain tapaa järkioperäisesti ilman että kiihottuisimme suuntaan tai toiseen, mutta jos ulkkarikiimoissamme emme enää pysty näkemään monumentaalista kohtaanto-ongelmaa nenämme edessä, ei meillä ole mitään toivoa työmarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Tämä tietää toivottomia aikoja työelämästä tippuneille, syrjäytyneille, nuorille ja tietysti suomalaisille veronmaksajille jotka joutuvat kustantamaan tärveltyjen työmarkkinoiden aiheuttamat kustannukset. Markkinoiden toimimattomuus kun voidaan ohittaa vain toteamalla pyörien kuitenkin pyörivan ja kuittailemalla samalla niiden onnettomien työhaluttomuudelle, joiden työllistymismahdollisuudet on muiden toimesta tapettu milloin minkäkin hyvän nimissä.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Olen myöskin kuullut, että joillakin ulkomailta tulevilla on "varsin usein kummaa haluttomuutta opetella suomen kieltä." Joillakin Suomeen muuttaneilla naisilla saattaisi olla haluakin, mutta kielikurssille meno on estetty kulttuurisidonnaisista syistä. Lisäksi ongelma on siinä, ettei kielikoulutusta ole tarjolla heti ja eikä koulutus ole riittävän vaativaa tasoa.

Meissä suomalaisissa on ilmennyt myöskin haluttomuutta oppia lisää norjan tai ruotsin kieltä vaikka kursseja on tarjolla paljon noissa varakkaissa maissa. Siellä työnantaja huomauttaa, ellei kielitaito ole riittävä.

Marko Kyllönen

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/111959-mies-tunkeu...

Ulkomaista työvoimaa "alalle" jolle ei löydy suomalaisia..
Kyse oli varmaankin pizza/kebab mainoksista.

Käyttäjän tapio kuva
Tapio Äyräväinen

Eikä tarvitse.

Kokonaan eri asia on, jos suomalaisten yritysten suunnaton ahneus tarvitsee kahdella eurolla tunnissa duunia tekeviä ulkomaalaisia ammattitaidottomia ihmisiä.

Tämän tien päässä ei hyvät heilu. Jokainen ymmärtää sen.

Se, mitä Suomi tarvitsee on vastuunsa kantavia yrityksiä ja poliitikkoja, jotka lopettavat tällaisen ilmiselvän kieroilun.

Yksi Turkkulaanen

"Suomalainen työelämä tarvitsee ulkomaista työvoimaa"

- juu juu, yhtä paljon kuin kala polkupyörää... Ainakin niin kauan kuin Suomessa on satojatuhansia työttömiä ihan omasta takaa.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Fatbardhe Hetemaj:n puheenvuoroa uudelleen tarkastellessani havaitsin, etta hanen otsikkovalintansa on hieman harhaanjohtava itse sisaltoa ajatellen. Puheenvuoron sisallossa kasitellaan ulkomaalaisten opiskelijoiden ja koulutetun ulkomaisen tyovoiman hyodyntamista, mikaan kirjoituksessa ei viittaa kouluttamattoman ulkomaisen tyovoiman hyodyntamiseen.

Monet kommentaattorit kuitenkin nayttavat ottaneen asiakseen kouluttamattoman ulkomaalaisen tyovoiman kayton arvostelun Suomessa.

Korkeasti koulutettu ja kouluttamaton/ alhaisesti koulutettu tyovoima ovat kaksi eri asiaa ja molemmissa on myos erikseen vivahde-eroja saatavuuden ja tarpeen suhteen riippuen siita mista ammatti- tai koulutusalasta on kysymys.

Jos Puheenvuorossa kommenttejaan tassa asiassa kirjoittelevat ovat tarkastelleet muiden maailman maiden lahestymista tyovoimaongelmiinsa, niin he voinevat havaita, etta koulutetusta tyovoimasta kilpaillaan yli valtionrajojen ja maanosien. "Talent head hunting" ja "recruitment" agentteja on syntynyt pilvin pimein tarjoamaan palvelujaan koulutetun tyovoiman valittamisessa. Tallaiset toimijat ovat kansainvalisia agentuureja, eivatka nain ollen tunne valtionrajoja. Hyvin koulutetusta ja hyvan kokemuksen omaavasta tyovoimasta on nainollen tullut erittain liikkuvaista hyvan palkan ja "career prospectin" toivossa.

Suomalaisten yritysten myos kuuluu olla mukana kilpailemassa parhaasta aineksesta silla se on yrityksille ja myos valtiolle eduksi. Toki suomalaiselle parhaalle ainekselle tulee antaa mahdollisuus ennen ulkomailta hankittua, sehan on selva ja niin myos muutkin maat toimivat. Olen kuitenkin omakohtaisesti havainnut, etta Suomessa vallitsee kuppikuntalaisuusmentaliteetti henkilovalinnoissa, kuin myos sukupuolisen tasa-arvon nimissa asetetaan kiintioita, joissa oikeata sukupuolta edustava paasee valinnoissa patevamman edelle. Suomalaisessa tyomarkkinaelamassa ei siis olla tilanteen tasalla ja siita suomalainen osaaminen tulee karsimaan, jos se ei jo sita tee. Kansainvalistymista siis tyomarkkinoilla tarvitaan hyvin koulutetun ja osaavan tyovoiman osalta.

Uskon kuitenkin, etta suomalaisten yritysten on hankala kilpailla niista parhaista osaajista alhaisen palkkatason ja korkean verotuksen takia. Kieliongelmat ja muunlainen sopeutuminen Suomeen on myos esteena.

Kouluttamaton tai vahaisesti koulutettu tyovoima on oma lukunsa, siihen tarvitaan saatelymekanismi tyovoiman tarpeen mukaan eri tyonaloilla erikseen kuin myos suomalaisten tyoelamasta syrjaan jaaneiden ja tyotavieroksuvien tyoelamaan mukaan saamiseksi. Jalkimmaisessa auttaa uudelleenkoulutus niille aloille joista on pulaa. Tyonantajilta voisi valtio myos peria sopivansuuruisen ylimaaraisen kertaveron jokaisesta toihin otetusta ulkomaalaisesta kouluttamattomasta tyontekijasta (Singaporen malli), nain tyonantajaa kannustettaisiin kayttamaan kotimaista tyovoimaa.

Sen pituinen se!

Jari Vuorinen

Siis kyseessä on muutaman huippuosaajan rekrytointi Yliopistoista tai muualta.Kunhan se on ulkomaalainen.Tuo on selvää tuo.

Noinhan on aina menty,huippuosaajat on kelvannu Suomalaisille yrityksille hyvin kautta aikain.

Ei,ihme että lukijat haluavat puhua muistakin työntekijöistä,eikä syrjiä tavallisia työntekijöitä mitä ulmaalaisiin tulee,niin kuin Hetemaj Fatbardhe tekee.

Kehoitan kommentoijia jatkamaan samaan malliin ja ohittamaan Hetemajn syrjivän asenteen työvoimaan.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Tulikohan Fatbardhe Hetemaj:n puheenvuoroa edes luettua? Jos tuli, niin siina kylla kay selvaksi, etta kirjoituksessa kasitellaan nimenomaan koulutettua tyovoimaa.

Mielipiteille kouluttamattoman tyovoiman suhteen voi aloittaa uuden puheenvuoron sen sijaan, etta herravihassa paa savuten kommentoi varsinaisen asian vieresta.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Sebastien Chiaroni: "No kyllähän tuo vähän kuulostaa suomalaisten syrjinnältä jos sanotaan, että nimenomaan ulkomaalaisen palkkaaminen olisi varteenotettavampi vaihtoehto."

Onkohan Fatbardhe Hetemaj tai kukaan yllaolevista kommentoijista sanonut, etta ulkomaalaisen palkkaaminen on varteenotettavampi vaihtoehto? Herra Jari Vuorinen vain haluaa niin ymmartaa. Taitaa olla mukavaa yllytella kommentaattoreita vihapitoiseen ajatustenvaihtoon.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Jukka P. Heinonen En usko, että herra Vuorinen pystyy yllyttämään kommentaattoreita vihapitoiseen ajatustenvaihtoon. Mehän olemme kaikki sellaisia epätodellisia virtuaali-ihmisiä. Ei avaruusolennoille kannata suuttua.

Ps. Lainasin tuota päätoimittaja Huuskon hauskaa sanaa. Muutkin ovat siihen mieltyneet. Sitä todistaa uusi Hakkarais-kirjoitus tänään.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Petri Sakkinen. Säädä vähän kierroksia koska alkaa olemaan jo ehtoopuoli.
Sitä juuri tarkoitin lauseellani: Korutont on kertomaa. Australia on kova paikka kenelle tahansa muuttajalle, että selviäisi siedettävästi.

Tarkistin profiilisi ja se antoi viitettä, että olet huumoritajuinen. Pidä se ankkakuva. Olen ihastunut siihen ja olen täysin myyty.

Petri Sakkinen

Minä pärjäsin Australiassa oikein hyvin. Pääsin läpi jopa ns. työperäisenä maahanmuuttajana (se kuuluisa pistesysteemi, jota Suomeen halutaan), pyöritin omaa yritystä jo 3 vuoden kuluttua ja edelleenkin teen, konsulttina, töitä Australiaan.

Mutta minä en olekaan rasisti.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Olenko minä sitten? Profiilissasi seisoo: Ilkeily.

Päättelen edellisestä kommentistasi, että olet taitava ihminen ja peräksiantamaton oikeassa arjessa.

Tuollaista ilkeilyä muuten esiintyy täällä Puheenvuoroissa. Se on ikäänkuin sellaista suolaa juttuihin ja tietyt tutut kommentoijat suoltavat sitä toisilleen. Luulisin.

Olen syyllistynyt myös ilkeilyyn mutta ei kai se ole rasismia?

Jani Niemi

LOL! Itselläni paljon tuttuja myös Australiassa.
Mitähän tuumaisivat siellä jos kuulisivat, että ankka-Säkkinen on äärirasisti joka lähettäisi ihmisiä karjavaunuilla keskitysleireille jos hänelle siihen annettaisiin valta.

Melkoinen konsultti. Mahtaisi asiakkailla mennä huuli pyöreäksi jos kuulisivat että vaatimaton IT-konsultti haluaisi keskitysleirin vartijaksi..

Petri Sakkinen

Mistä ihmeen IT-konsultoinnista Jäniksemme puhuu? Olenko jossain väittänyt olevani joku tietokonepelle?

Jani Niemi

LOL! ankka-Säkkinen turisee ihan rauhassa.

Petri Sakkinen

Tämä pehmeä Jänis Niemi on outo tyyppi. Mutta luultavasti hän on tyypillinen persesuomalainen: heittelee väitteitä, viitteitä ja sen sellaisia, mutta ei hänessä ole miestä perustelemaan mitään. Ei tietenkään kenessäkään persesuomalaisessa ole miestä tai naista seisomaan omalla pohjallaan. Surkeita tyyppejä...

Mihin, Jänis Niemi, voin lähettää hamekankaan? Vai ovatko sukkanauhaliivit enemmän makuusi?

markku palonen

Firmat jotka tekevät Suomessa tulosta,laajentavat ulkomaille, jossa on lähes yksinomaan ulkomaisia työntekijöitä.
Tällöin eri ihmisten ei tarvitse muuttaa kotimaastaan ja toiseksi yhtiö tekee tulosta paikallisten elinkustannusten mukaa.
Eli,toimitaan niin kuin tarve on eikä tehdä turhia tarpeita.
Mitä enemmäm Suomeen muuttaa kirjoitus-ja kielitaidottomia sekä ammatinsa vajaasti osaavia ihmisiä sosiaaliavun piiriin ,niin sitä suuremmat sosiaaliset kulut ovat. Tämä aiheuttaa kustannus nousua,joka johtaa taas yhtiön muuton ulkomaille.
Ei se niin helppoa ole.
Täytyy muistaa että kaikilla kansallisuuksilla on oma kulttuuri ja tapa toimia.!!

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

Markku Palonen: Olet oikeassa kouluttamattoman tyovoiman suhteen. Suomalaisyhtioiden ulkomailla olevissa yksikoissa kaytetaan a.o. maan tyovoimaa, mutta Suomesta yleensa lahetetaan johtohenkilot ja usein myos sellaisia osaajia, joita ei maasta loydy.

Aina ei kuitenkaan tyovoiman saatavuus ole perusteena yhtion ulkomaille muuttoon tai haaratoiminnon perustamiseen, vaan kyseisen maan sijainti, infrastruktuuri ja liiketoimintaystavallisyys. Jalleen esimerkkina Singapore, tyovoima ei ole sen halvempaa kuin Suomessakaan, osaajatasolla kalliimpaakin. Muutenkaan Singapore ei ole halpa maa, mutta business-kulttuuri on ystavallisempaa.

Suomalaisten yritysten ulkomaillemuuttoa kritisoidaan siita, etta suomalaisilta menevat tyopaikat, mutta asialla on toinenkin puoli, se etta yhtio voi lakata kokonaan olemasta, jos se yrittaa vakisin jatkaa toimintaansa Suomessa. En ole perilla miten Suomen valtio hyotyy taloudellisesti ulkomailla toimivasta suomalaisyhtiosta, mutta jos ei hyody niin pitaisi saada hyotymaan tavalla tai toisella. En usko, etta Suomen valtio itse investoi ulkomaille, mutta jarkevasti sitakin pitaisi harjoittaa, jotta saataisiin valtiollekin muitakin tulolahteita kuin verotus. Voi olla kylla niinkiin, etta Suomella ei ole mista investoida. Valtio voisi esimerkiksi perustaa erillisen Suomen Valtion Holding yhtion, jonka varoista voisi investoida tuottaviin kohteisiin.

Nain toimitaan esimerkiksi Singaporessa, jolla ei ole yhtaan valtion velkaa, painvastoin, vararahastot. Ja maassa toimiva ulkomainen seka kotimainen pankkitoiminta pitaa pyorat pyorimassa ja tuottaa varallisuutta valtion kassaan.

Oljyrikkaalla Bruneilla on suuret tuottoisat investoinnit ulkomailla, jotka on kasvatettu silta varalta, etta oljy ja kaasu joskus loppuu.

Nain myos Brunein ja Singaporen valtiot seka yhtiot tyollistavat toisten maiden kansalaisia, eurooppalaistenkin. Tassa vain pari esimerkkia

Suomessa pitaisi paasta eroon nurkkakuntalaisuudesta ja takapajulaisajattelusta, maailma on muuttunut kansainvalisemmaksi ja vastavuoroisemmaksi, siihen leikkiin on lahdettava mukaan, muuten jaa karryilta ja maa syrjaytyy seka koyhtyy, tuloksena elintason romahdus.

Kateus ei kannata naina paivina.

Olen kuitenkin sita mielta, etta jokaisen maan tulisi suojata omaa vahemmin koulutettua vaestoansa sopivalla kotimaisella tyomarkkinaseurannalla.

Kulttuurinvaihtoa kannatan, se avartaa ja rikastaa kantavaeston mielia.

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

MMB. Olen vähän tosikko. Koitan päästä eroon siitä mutta se on kiinni minussa kuin täi tervassa! Auutsh!

Käyttäjän tarjapitkanen kuva
Tarja Pitkänen

Rauha meidän välillämme Marijan! Minä pidän ulkomaalaisista. Paljon!

markku palonen

Jukka ja Marijan:

Olen ollut töissä useassa maassa.Periaatteessa EU:n alueella kuten Saksassa tai Belgiassa on eri yhtiöissä kovat irtisanomissuojat,siksi niihin ei oteta lisätyövoimaa kun tulee tuottavuuden nousua.

Työvoima vuokrataan joko kotimaasta tai ulkomailta.Veron maksu suoritetaan työvoiman kotimaahan ja jos se on vuokrattu ulkomaailta sen verot maksetaan myös ulkomaille, jos työ jakso on yli 6kk:tta maksetaan verot ko.maahan jossa työskennellään.
Tämä ns.hyvä irtisanomissuoja turvaa paikallisen väestön toimeentulon.Suomessa tällaisia ei ole kuin johtajilla.

Nokia joutui Saksassa maksamaan kalliit irtisanomisrahat.Juuri äsken Nokia laittoi 1500 ihmistä toiselle firmalle joka on ns monikansallinen toimija ja joka vuokraa työvoimaa eteenpäin.

Suomen kustannukset kotimaisille pienyrittäjille on ankeat.Pienenkin liikevaihdon takia pitää hoitaa kirjanpito ja jos palkkaa apulaisen pitää tulojen vähintään kolminkertaistaa.Harmaa taloutta ruokkii kallis verotus.

Minulla on se käsitys että Singaporessa tuloerot ovat suhteellisen pienet,toki onhan siellä ökyrikkaita kuten muuallakin ,mutta väestö näyttää näin television kautta suhteellisen tyytyväiseltä.

Vääryydet toisia kansanosia kohtaan on eniten aiheuttaneet ongelmia ja riitoja.
Suomessa koko ikänsä raskasta työtä tehneet saattavat tuntea tulleensa petetyksi kun ulkomailta tulee henkilöitä jotka saavat paremmat olot kuin Suomalainen.Vietnamin pakolaisia tuli suomeen ,he ovat sopeutuneet hyvin eikä kritiikkiä ole esiintynyt.

Toinen asia on se, että täällä alkaa kustannuksia myös nostaa tulkkauspalvelut,koulutuspalvelut,uskontojen eri muodot,riidat rasistisista mielipiteistä( jopa eduskunnassa),sairaanhoitopalvelut,Meillä on perustettu erillaisia valtion ja kunnan yksiköitä hoitamaan maahanmuuttajien asioita jne.

Meillä on maassa jo kaksikielisyysrasite ja nyt pitäisi opetella englantia, kuten Intiassa on pakko sen monikielisyyden vuoksi.
Eli paperipinot kasvavat toimistoissa.

Poliisi ei enään ehdi tutkimaan alle 1500 euron rikoksia jollei tekijä ole tiedossa.
Tämä aiheuttaa köyhemmäässä kansan osassa luottamuspulan oikeutta kohtaan.

Käyttäjän jukkaheinonen kuva
Jukka P. Heinonen

En voi olla Markku Palosen kanssa eri mielta hanen kirjoittamastaan enka edes niidenkaan kanssa, jotka nakevat taman maailman eri silmin kuin mina itse.

Mielipiteita on monia ja maailmaa katsellaan eri nakovinkkeleista, mutta ongelmat pysyvat jollei niihin etsita ratkaisua. Jos ei voi antaa periksi omasta katsantokannastaan asioiden ratkaisemiseksi niin ongelmia ei koskaan ratkaista tai sitten tehdaan valiaikaisia hataratkaisuja pakon edessa.

Toteaisin vain, etta maailma ei ole mustavalkoinen, on olemassa eri varivivahteita, joista voi hakea sita sopivaa.

Ensin on myonnettava, etta on ongelma jos sellainen on, ja siihen on sitten etsittava ratkaisu, ei riita pelkka toteaminen ja riitely siita miksi ongelma esiintyy.

Jokaisessa yhteiskunnassa on ongelmia, pienia seka suuria, oikeastaan koko yhteiskunnan yllapitaminen on ongelma sinansa silla se koostuu monesta eri asiasta.

Naihin ongelmiin voidaan etsia ratkaisua omin voimin, mutta valmiita malliesimerkkeja voi myos etsia toisista yhteiskunnista. Jos muulle maailmalle sulkee silmat, niin monta hyvaa mallia jaa nakematta. Taytyy taas mainita Singapore, silla Singaporen valtionjohto tekee jatkuvasti opintomatkoja eri kohteisiin silla tarkoituksella, etta jossakin maassa olisi sopiva malli johonkin valtioinfrastruktuurin osaan, joka voitaisiin ottaa kayttoon. Singapore on nuori valtio ja on hakenut sopivaa yhteiskuntamallia osa-alueineen syntymastaan lahtien. Tahanastiset tulokset ovat hyvat, mutta myos ymmarretaan, ettei maailma koskaan tule valmiiksi, joten oppimista ei voi keskeyttaa.

Olen myos sita mielta, etta maassa maan tavalla tai maasta pois, mutta maan tavat eivat saa olla sellaiset etta ne johtavat itsetuhoon.

Jotakin on joidenkin valtioiden jarjestelmissa vialla, jos on suuret valtionvelat saatu aikaiseksi ja joissakin maissa taas on reservit joista voi kayttaa pahan paivan sattuessa.

Ei voi olla niin ylpea, etta kieltaytyy oppimisesta, silla sanonta "oppia ika kaikki" patee, ihmisella hautaan saakka ja valtiolla sen tulisi olla ikuinen, muuten valtio lakkaa olemasta muilta valtioilta tulevan kilpailun puristuksessa.

Fatbardhe Hetemaj:n aloittama keskustelu on tata ratkaisujen etsimista, han esitti asian ja siihen ehdotuksen, jota taytyy pohtia, ei ampua suoraan alas. Jos esimerkiksi intialaisilla korkeastikoulutetuilla on lahestymistapa ja ratkaisu johonkin probleemaan parempi kuin kotimaisilla, niin nailta intialaisilta on otettava opiksi ja se kay parhaiten suostuttelemalla heita omiin joukkoihimme. Sellainen lahestymistapa auttaa myos maan yleista hyvinvointia, jolloin alemmatkin sosiaaliluokat hyotyvat.

Ja viela kommentti kaksi- tai monikielisyyteen: En pida sita rasituksena vaan rikkautena.

markku palonen

Aivan niin Jukka.Kaksikielisyyteen vastaan että sen kustannukset ovat erittäin korkeat.Jokainen Suomalainen joutuu tekemään yhden vuoden työtä maksaakseen osansa pakkoruotsituksesta.Kielet on aina rikkauksia.Pakko on kuin löisi hevosta,paraaneeko hevonen vai ei?

Osa tärkeästä nuoruuden oppimisajoista menee pakotukseen
.Entä jos pakoittaisimme nuoret vaikka 4 tuntia viikossa nyrkkeilemään jotta puolustuskykymme paranisi.Miltä näyttäisi, kun 80 kiloinen mukiloi samanikäistä runoiluun taipuvaa nuorukaista, jonka elopaino on 45 kiloa.
Olisiko tässä tapauksessa tärkeää pakoittaa kuitenkin nyrkkeilemää koska vähemmistö niin näkee?

Olen ollut kauan työnjohdossa ja en koskaan pakoittanut alaisiani tekemään sellaista joka heille on vastenmielistä,vaan valitsin henkilöt ominaisuuksien mukaa.Kaikki ammatti-ihmiset ovat eritasoisia ja niin se on hyvä koska työt olivat eritasoisia.Samaan muottiin pakoittaminen olisi ollut työyhteisön loppu.

Minulla oli myös ulkomaalaisia alaisia.Chilestä oli yksi manjaana mies joka mielellään keskusteli työajalla,muutaman kerran huomautin ja vastaus olia aina,ihan pian ,ihan pian.Miehelle kerättiin kolmekertaa matkalippu takaisin Chileen ja kaksikertaa hän tuli takaisin ,mutta kolmannella jäi.

Kansalliset ominaisuudet ratkaisevat paljon, millainen on ko.henkilöiden
työtapa.Kulttuuri näyttää millaisesta kansasta on kysymys.
Kaikilla kansoilla on omat piirteensä ja sanontansa.Nämä ovat syntyneet kansojen kulttuurien myötä niissä asuinpaikoissa ja vallankäytössä missä sitten ovatkin olleet maapallolla.

Toimituksen poiminnat